Tehtävä 2: Verkko-oppimisympäristöjen visuaalisuus, verkkokirjoittaminen ja käytettävyys

Tässä tehtävässä harjoitellaan verkkosivujen ja -sovellusten mahdollisuuksia havainnollistaa opetus- ja opiskelumateriaaleja. Lisäksi tutkitaan verkkokirjoittamista ja erilaisten aineistojen julkaisemista verkossa.

Tämän tehtävän puitteissa värkkäsin tähän blogiin menu barin sekä lisäsin asiasanahaun, tunnistekentän ja kaksi RSS-syötettä - yhden omalta alaltani markkinoinnista ja toisen hieman opetustyötä sivuten. Lopusta löytyy verkko-oppimiseen liittyvä upotettu video YouTubesta. Tunnisteita tekstien yhteydessä olin käyttänyt jo aiemminkin.   

Aivan ehdottomasti nämä muutokset tuovat blogiin selkeyttä ja samalla käytettävyys on parempi. Aiheeseen liittyvä uutissyöte tuo myös merkittävää lisäarvoa lukijoille, kun kyse on "oikeasta" blogista, joten tosiaan oli hyödyllistä selvittää myös sen liittäminen blogiin. Oli lopulta helpompaa kuin uskalsin toivoa, täytyi vaan nähdä se aloittamisen vaiva selvittelyssä.

Verkkokirjoittaminen ja visuaaliset elementit

Tutustuin verkkokirjoittamiseen liittyviin lähteisiin ja yhteenvetona voidaan todeta, että verkkokirjoittamisessa tulee huomioida erityisen hyvin selkeys ja ilmaista asiat ytimekkäästi. Teksti kannattaa lajitella otsikoin ja lyhyin kappalein, se helpottaa tekstin hahmottamista.

Hyvä yhteenveto verkkokirjoittamisesta löytyy mm. JAMK:n blogista, alempana sen pääkohdat. Nimesin sen sisällöntuottajan muistilistaksi, koska lista on hyvä käydä läpi esimerkiksi verkkosivujen rakennetta/uudistuksia/päivityksiä yms. miettiessä, ja teema sattuu olemaan itselleni työssäni ajankohtainen.

Mainio kaavioon tiivistetty esitys verkkokirjoittamisesta löytyy myös erään opiskelijakollegani vastaavasta blogista:

Tässä myös Matleena Laakson presentaatio liittyen blogien käyttöön opetuksessa.

 

Sisällöntuottajan muistilista

SUUNNITTELE

1. Kirkasta ajatus
Selkeä sisältö vaatii selkeää ajattelua ja fokusta. Mitä, miksi, kenelle, millä tavalla? Mitä ei, miksi ei, kenelle ei?

2. Pidä kohderyhmä keskiössä
Miksi kohderyhmään kuuluvan henkilön pitäisi tulla sivulle? Mitä lisäarvoa sivu hänelle tuo?

3. Valitse sisältötyypit
Teksti on tärkeää, mutta videot ja kuvat elävöittävät sivua ja voivat välittää viestisi paremmin.

KIRJOITA

 

4. Kirjoita selkeästi
Tämä koskee tekstin rakennetta ja ilmaisua. Jäsennä lyhyisiin kappaleisiin, käytä otsikoita, alaotsikoita ja listauksia. Vältä monimutkaisia lauserakenteita. Olet onnistunut, kun viestisi viitsitään lukea ja ymmärretään yhdellä lukukerralla.

5. Tärkein ensin
Aloitus on ratkaisevan tärkeä:

• antaa lukijalle käsityksen tulevasta sisällöstä
• houkuttelee lukemaan eteenpäin

6. Kiteytä
Sisällöllä on oltava selkeä tarkoitus ja sen tulee pysyä aiheessa.

• Mikä on oleellista?
• Mitä voisi jättää pois? Lukematta jäävällä sisällöllä ei ole merkitystä.

7. Muista ettet voi ennakoida käyttäjän valintoja
Et voi ennakoida mille sivulle käyttäjä tulee ensin ja mihin hän miltäkin sivulta navigoi. Jokaisen sivun on toimittava itsenäisenä kokonaisuutena ja sallittava erilaiset tavat navigoida.

8. Huomioi hakukoneet
Käyttäjistä yli 60% tulee hakukoneista. Muista avainsanojen ja muiden metatietojen määrittely, laadukas, aiheessa pysyvä sisältö, sekä linkitys relevanteille sivuille.

PÄIVITÄ   

 

9. Huolehdi jatkuvasta päivityksestä
Hakukoneet ja käyttäjät arvostavat tuoreena pysyvää sisältöä.


10. Sisältöä voi myös poistaa
On mukava lisätä uusia alasivuja, mutta vaarana on hukuttaa todella tärkeät asiat. Julkaisujärjestelmä ei ole arkisto ja palvelet käyttäjää poistamalla vanhaa tai marginaalista sisältöä.




Loppuun vielä video, joka yhdistää näppärästi bisneksen ja verkko-oppimisen, eli liittyy siis eLearning -bisnekseen. Video on muutaman vuoden takaa (2012), mutta musiikki on niin ihanan dramaattinen, että ihan sen ansiosta tämä valikoitui kaikista vastaavista tähän esimerkiksi:

Tehtävä 1.3

Tehtävän kolmas osa liittyy henkilökohtaiseen oppimisympäristöön (personal learning environment, PLE) ja sosiaaliseen mediaan. Selvitettävänä on, mitä teknisiä, pedagogisia ja sosiaalisia toiminnan mahdollisuuksia yleisimmät sosiaalisen median toimintaympäristöt tarjoavat.

1.3 Sosiaalinen media ja PLE

Henkilökohtainen oppimisympäristö, PLE, laittaa oppijan keskiöön ja yhdistää hänet erilaisiin tietolähteisiin ja yhteisöihin. Tässä oppimiskeskuksessaan oppija itse muokkaa, yhdistelee ja käyttää sisältöä uudelleen tarpeisiinsa sopivalla tavalla. Se ei siis ole erillinen sovellus, vaan kokoelma toisiaan sopivasti täydentäviä sovelluksia - näin ollen oppimisympäristö. 

Sosiaalinen media kattaa laajasti erilaisia verkkopalveluja, joita on varsin hankala luokitella kattavasti, sillä palveluja on niin paljon ja uusia syntyy koko ajan lisää. Yksi yritys luokitella some-palveluita on jako sisällöntuotanto- ja julkaisuvälineisiin (esim. blogit ja wikit), sisällön jakamiseen (esim. Flickr ja YouTube), verkosto- tai yhteisöpalveluihin (esim. Facebook ja LinkedIn) sekä sisältöjen yhteisölliseen tuottamiseen ja virtuaalimaailmoihin. Sosiaaliselle medialle tunnusomaista on tietty toimintatapa ja periaatteet kuten avoimuus, vuorovaikutus, osallistuminen, käyttäjälähtöisyys, henkilökohtaisuus, yhteistoiminta, jakaminen, vertaistoimijuus, verkostoituminen ja yhteisöllisyys.  

Sosiaalisen median välineet ovat opetuskäytön kannalta mielenkiintoisia mm. siksi, että 

• sosiaalisuus ja yhteistoiminnallisuus tiedon tuottamisessa ja käytössä sopii erinomaisesti sosiaaliseen ja konstruktivistiseen pedagogiikkaan, 
• sen avulla voidaan tukea aktiivisen oppimisen ja sosiaalisen oppimisen kaltaisia lähestymistapoja, ja 
• käyttäjälähtöisyys ja yhteistoiminnallisuus mahdollistavat oppilaiden aktiivisen osallistumisen sisällön tuottamiseen, muokkaamiseen ja jakamiseen. 

Sosiaalisen median välineet eivät sinällään tuota uudenlaista opetusta ja oppimista, mutta niitä voidaan valjastaa niin uuden kuin perinteisen kulttuurin käyttöön. Mahdollistavassa opetuskäytössä somen välineitä käytetään perinteisten välineiden sijaan pedagogiikkaa muuttamatta - käytön hyödyt liittyvät opetuksen ja opiskelun organisointiin sekä resurssien saatavuuteen ja käyttöön, esim. Google Docs -palvelun käyttö tavallisen tekstinkäsittelyohjelman sijaan. Edistävässä opetuskäytössä somen palveluja käytetään perinteistä opetusta muuttavalla ja pedagogista etua tuovalla tavalla, esim. ohjattu oppimispäiväkirjojen laatiminen, vertaiskommentointi blogeihin tai ohjattu ryhmätöiden laatiminen wikeihin. Transformatiivisessa opetuskäytössä somen palveluja käytetään opetuksen ja oppimisen toteuttamiseen täysin uudistetuista pedagogisista lähtökohdista käsin, esim. blogien ja wikien käyttö ja muiden oppimisympäristöjen rakentaminen, sillä näissä voi toteutua oppijalähtöinen, ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuva oppiminen sekä avoin vertaistoiminta. 




Lähteet:

Personal learning environment
http://en.wikipedia.org/wiki/Personal_learning_environment  

Tutkittua tietoa oppimisympäristöistä
http://www03.edu.fi/aineistot/oppimisymparistot/tutkittua_tietoa_oppimisymparistoista_VERKKO.pdf

Tehtävä 1.2

Ensimmäisen tehtävän toinen osa liittyy mobiiliopetukseen ja mobiilikouluun. Tehtävänä on selvittää, mitä teknisiä, pedagogisia ja sosiaalisia toiminnan mahdollisuuksia langattomat verkot, älypuhelimet, tabletit ja niiden käyttöön liittyvät ympäristöt tarjoavat.


1.2 Mobiiliopetus

Mobiilioppimisella tarkoitetaan oppimisen riippumattomuutta ajasta ja paikasta, mobiiliopetuksessa oppimista voidaan ohjata mobiililaitteiden välityksellä. Oppimisessa ei ole tärkeää niinkään käytetty väline, vaan oppimisen kohde. Oppilaat voivat esimerkiksi olla retkellä ja tehdä muistiinpanoja havainnoistaan, havainnot välitetään opettajalle, joka puolestaan voi esim. tehdä ehdotuksia havaintojen tarkentamiseksi. Mobiiliopetuksessa usein hyödynnetäänkin paikkatietoa ja erilaisia mobiilipohjaisia karttasovelluksia. Näissä avainasia on koulun (tai ainakin luokkahuoneen) ulkopuolelle lähteminen ja siellä oppiminen. Sovellukset ovat usein eri paikoissa suoritettavia, mahdollisesti pelillisyyttä hyödyntäviä tehtäviä.

Mobiiliopetus ja -oppiminen ovat tulleet osaksi monien koulujen toimintaa erityisesti langattomien verkkojen sekä lasten ja nuorten omien laitteiden lisääntymisen myötä.  Mobiiliväline antaa mahdollisuuden oppimisen vastuun siirtämisestä oppijalle.

Helsingin opetusviraston mediakeskus koordinoi Mobiilisti maailmaan -hanketta, jonka tavoitteena on linkittää koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt osaksi kouluopetusta ja kehittää tutkivaa sekä osallistavaa pedagogiikkaa erityisesti pelien avulla. Hankkeessa on tutkittu ja testattu mahdollisuuksia paikkatiedon hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Hankkeen aikana luotuja oppimispelejä halutaan myös avata valtakunnallisesti.

Hankekoordinaattori Juhani Kärki kirjoittaa Opetuksen mobiili nykyisyys -artikkelissaan monista mahdollisuuksista, joita mobiilin oppimisen hyödyntäminen voisi tarkoittaa, todeten samalla, että muutos on hidasta. Haasteita tuo erityisesti se, että koko peruskoulun oppimiskäsitys ja luokkahuonekeskeinen oppiminen joutuvat vaakalaudalle oppimisen muuttuessa oppijakeskeisemmäksi projektioppimiseksi, jossa ilmiöiden osien kokoaminen ja ilmiökokonaisuuksien tarkasteleminen yhdessä ja erikseen siirtyvät keskiöön. Mobiilioppiminen osaltaan edesauttaa näitä piirteitä, sillä mobiililaitteet mahdollistavat työskentelyn erikseen ja ryhmissä, jakaminen on helppoa, ja portfolioiden täydentäminen kätevää. 

Usein mobiilioppimisen hyväksi puoleksi mainitaan yksilöllisyys, mikä ilmenee hyötyinä sekä oppilaalle että opettajalle. Opettaja pystyy helposti havainnoimaan, mitä kukin oppilas on tehnyt ja arvioida edistymistä. Oppilaat yleensä voivat tallentaa omat tuotoksensa ja hyödyntää niitä osana laajempaa työtä ja koota niistä oppimistaan esitteleviä portfolioita. Myös havaintojen jakaminen oppilaiden kesken on kätevää, mikä voi edesauttaa ryhmätyöskentelyä. 



Lähteet: 
Opetuksen hyviä käytänteita: Osallistavaa oppimista mobiililaitteilla. Opetin.fi 
http://www.opetin.fi/opetuksen-hyvia-kaytanteita-osallistavaa-oppimista-mobiililaitteilla/ 

Mobiilisti maailmaan -hanke
https://sites.google.com/site/kartallaoppien/home 

ITK 2015
http://itk.fi/2015/ohjelma/foorumi/52 

Mobiiliopetus
http://people.uta.fi/~as63593/graksa/mobiiliopetus.htm

Tehtävä 1: Verkko-oppimis- ja verkko-opetusympäristöt

Millaisista elementeistä rakentuvat verkko-oppimis- ja -opetusympäristöt? 

Tässä tehtävässä esittelen kolme erilaista oppimisympäristöä, joissa verkko-oppiminen ja -opetus ovat merkittävässä roolissa.



1.1 Oppimisalusta: Optima
 
Valitsin esiteltäväksi oppimisalustaksi Optiman, koska sitä olen itse käyttänyt eniten sekä opiskelijan että opettajan rooleissa. Optima on kehittäjänsä Discendumin mukaan "laadukas ja kustannustehokas verkkotoimintaympäristö oppilaitoksille, yrityksille, järjestöille ja muille organisaatioille. Sen avulla voit toteuttaa monipuolisia koulutus- ja projektihankkeita tai muita yhteisöllisiä hankkeita helposti ja joustavasti verkossa." Itse olen käyttänyt Optimaa ainoastaan oppilaitosympäristössä. 

Optiman, kuten muidenkin oppimisalustojen pääasiallinen käyttö oppilaitoksissa koostunee materiaalipankkina toimimisesta, vaikka mahdollisuuksia on paljon muuhunkin. Varsinaista keskustelua sinne ei kokemukseni mukaan muodostu muuten kuin "pakottamalla", eli että kurssin suorittaminen edellyttää alustusten ja kommenttien kirjoittamista, vertaisarvioinnin tekemistä, tms. Toistaiseksi parhaan käyttökokemuksen Optimasta sain itse asiassa eAPE-opintojen ensimmäisessä vaiheessa, jossa pienryhmämme käytti Optimaa kaikkien tehtävien valmistelussa. Oli kätevää katsoa toisten kommentit kootusti yhdestä paikasta, mieluummin kuin oman sähköpostin seasta, ja samalla tuli kokeiltua ihan uusia ominaisuuksia Optima-alustasta. 

Kuva 1: Näkymä tämän tehtävän ohjesivusta Optimassa.

Teknisiä ominaisuuksia Optima on pullollaan etenkin opettajalle, mutta epäilen, että valtaosa ei jaksa perehtyä niiden käyttöön. Ehkäpä opettajille pidettävät Optima-koulutukset auttavat asiassa, en osaa sanoa. Optiman esittelysivuilla kerrotaan, että alustan vuorovaikutusmahdollisuudet ovat monipuoliset sisältäen keskustelualueita, blogi-tyyppisiä päiväkirjoja, sähköposti-ilmoituksia ja chat-alueita. Lisäksi mainitaan 360-arvioinnit, kyselyt, osaamiskartoitukset ja tehtävätyökalut.

Olen käyttänyt Optimaa opettajan ominaisuudessa kahdessa eri ammattikorkeakoulussa, ja molemmissa jouduin turvautumaan it-tuen apuun useita kertoja. Välillä ongelma oli puhtaasti teknisessä toimivuudessa, eli oikeudet oli asetettu jotenkin puutteellisesti, ja välillä taas en saanut useista kokeiluista huolimatta tehtyä sivusta haluamani näköistä tai saanut siihen haluamiani ominaisuuksia. En pidä Optiman käytettävyyttä erityisen hyvänä ellei kyse ole ihan peruskäytöstä, jolta ei suurempia toimintoja edes vaadita. Materiaalin jakamisen lisäksi parasta opettajan kannalta itselleni olivat palautuslaatikot, palautetuista töistä muodostuvat tilastot sekä palautettujen töiden kommentointimahdollisuus. Kiinnostavia mahdollisuuksia ovat myös erilaiset Optiman sisällä suoritettavat tehtävät ja testit, näitä olen tehnyt opiskelijan ominaisuudessa yhdessä oppilaitoksessa.  

Niissä neljässä oppilaitoksessa, joissa olen Optimaa käyttänyt, jokaisessa alustan ulkoasu on hyvin simppeli ja vanhahtava. Asiansa alusta kuitenkin ajaa. Esimerkiksi osan lähiopetuksesta voisi korvata laittamalla Optimaan videoita ja tukimateriaalia siten, että keskustelualueita tulisi käyttää aktiivisesti osana kurssin suoritusta.

Aloitussanat

Tästä se alkaa, blogin kirjoittaminen Verkkopedagogiikka -kurssin puitteissa. Ajatusta on kypsytelty pitkään, melkein opeopintojen alusta asti. Toteutus tapahtuu viimeisen deadlinen puristuksessa. Nyt ei muuta kuin täysillä päin.

Inspiraationa opettajuuden tiellä toimikoon tämä mainio lainaus: